Analyysi

Female doctor sitting across from male patient at desk, using laptop computer

Hankkeen taustatiedoksi on tehtävä toimintaympäristöanalyysi (ongelma-analyysi) sukupuolinäkökulmasta. Analyysillä saadaan tietoja sukupuolen merkityksestä erilaisten osallistumistottumus-, käytös- ja toimintamallien ymmärtämisessä, joita naisilla ja miehillä on taloudellisissa, sosiaalisissa ja oikeudellisissa rakenteissa.

Analyysi on tärkeä vaihe, sillä sen avulla saadaan vastauksia siihen, kuinka sukupuolinäkökulma tulee huomioida projektin aikana (tasa-arvotavoitteiden ja -indikaattoreiden asettaminen, päätökset konkreettisista toimista tavoitteiden toteutumiseksi sekä seurannan ja arvioinnin toteuttaminen). Osana ongelman analysointia tunnistetaan toiminta-alueen keskeiset sukupuoleen liittyvät asiat.

Kohderyhmä(t) analysoidaan sukupuolittain. Analyysi ei vain kuvaa nykyistä tasa-arvotilannetta vaan avaa myös sukupuolten epätasa-arvon syitä, sitä määrittäviä tekijöitä ja sen vaikutuksia.

Analyysin edellytykset

Hankkeiden ongelma-analyysissä on varmistuttava seuraavista:

  • Toiminta-alueen keskeiset kysymykset, aukot ja epätasa-arvon kohdat tunnistetaan ja integroidaan ongelma-analyysiin.
  • Sukupuolen mukaan eritellyt tiedot kuuluvat osana kaikkeen analyysiin.
  • Analyysissä on hyödynnettävä olemassa olevia laadullisia ja määrällisiä tutkimustuloksia ja arviointeja.
  • Sukupuolten väliset erot on tunnistettava ja analysoitava, mukaan lukien epätasa-arvon syyt, määrittävät tekijät ja vaikutukset.
  • Hanketyöryhmä voi suorittaa analysoinnin, mutta myös tasa-arvokysymysten asiantuntijan käyttö voi olla hyödyllistä.

Ehdotus menetelmäksi: 4R

Toiminnan analyysillä saadaan selville, mitä toimia sen parantaminen sukupuolinäkökulmasta katsoen edellyttää. Analyysi voi osaltaan tarjota vastauksia mm. seuraaviin kysymyksiin:

  1. Miksi sukupuolten edustus ja resurssien jako sukupuolten välillä on muodostunut sellaiseksi kuin on?
  2. Millä ehdoin naiset ja miehet voivat osallistua?
  3. Kuinka tyytyväisiä he ovat tarjottuihin palveluihin?

Sukupuolen mukaan tehdyn analyysin voi suorittaa oma henkilöstö tai ulkopuolinen toimija. 4R-menetelmän avulla voidaan hahmottaa ja analysoida toimintoja sukupuolinäkökulmasta. Ajatuksena on selvittää, kuinka toimintaa hoidetaan ja mitä muutoksia on tehtävä, jotta sekä naisten että miesten tarpeet tyydytetään.

Hyvät käytännöt

Nuevo – Growth for life – 4R-menetelmää hyödyntävä hanke.

Nuevo – growth for life oli kolmevuotinen alueellinen yhteistyöhanke, johon osallistui viisi Itäisen Keski-Ruotsin kuntaa. Hanke oli suunnattu työttömille 18–29-vuotiaille nuorille, jotka olivat pitkään kuuluneet valtiollisen tuen piiriin. Kolmen vuoden aikana 500 henkilölle – 250 naiselle ja 250 miehelle – tarjottiin mahdollisuus osallistua hankkeeseen. Tavoitteena oli, että vähintään puolet näistä henkilöistä saavuttaa riippumattoman aseman joko työssä tai opiskelijana. Nuevo perustui vapaaehtoisuuteen, ja toiminnan pohjana olivat osallistujien tarpeet.

Hankkeessa työskennellyt Mia Ström kuvaa sitä näin:

”Rekrytointiprosessissa julkisten työvoimapalvelujen ja valtion tuen piirissä oleville mahdollisille osallistujille tarjotaan mahdollisuutta tapaamiseen kanssamme. Mentori kertoo heille hankkeesta ja selittää, mitä voimme tarjota.” Henkilö saa rauhassa kotonaan miettiä, haluaako osallistua hankkeeseen, ja ilmoittaa päätöksestään viikon kuluttua. Päätöstä ei siis tarvitse tehdä välittömästi.”

Hanke herätti runsaasti kiinnostusta, ja osallistujat olivat hyvin motivoituneita. Mian mukaan tämä johtuu siitä, että osallistujat ovat itse saaneet päättää osallistumisestaan ja Nuevo nähdään turvapaikkana, jossa voi kehittyä omassa tahdissa. Kaikissa tarpeissa ja kaikessa toiminnassa Nuevon tehtävänä on tuottaa myönteisiä kokemuksia, muodostaa sosiaalisia suhteita ja tarjota ratkaisukeskeistä ohjausta.

Sukupuolinäkökulma huomioitiin alusta asti

Hankkeen esityössä saatiin selville, että kohderyhmän sukupuolijakauma on tasainen. Yksi hankkeen tavoitteista onkin, että puolet osallistujista olisi nuoria miehiä ja puolet nuoria naisia. Aluksi oli kuitenkin epäselvää, mitä sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen tuo mukanaan.

”Kenelläkään hankkeen vastuuhenkilöistä ei ollut aiempaa kokemusta tasa-arvokysymysten parissa työskentelystä. Tunsimme olevamme hukassa ja tarvitsimme apua”, Mia Ström kertoo. ”Otimme siksi yhteyttä alueella toimivaan tukitahoon, ESF Jämtiin. Yhteistyön ansiosta aloitimme hankkeen 4R-analyysin.” Tehty analyysi paljasti Mian mukaan, että hankkeessa keskeyttäneet olivat useammin miehiä. Mistä tämä johtui?

4R-menetelmän mukaisesti hankkeen koko henkilöstö osallistui sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koskevaan peruskoulutukseen oppiakseen asiasta lisää. Kävimme useita keskusteluja, joissa käsiteltiin pääasiassa sitä, löytyykö mentorien suhtautumisessa osallistujiin yhteys siihen, että miesten osuus keskeyttäneistä oli naisten määrää suurempi. Työntekijät palasivat kotiin pohtimaan omaa toimintaansa näiden pohdintojen valossa.

”Asiaa selvittäessämme huomasimme, että kohtelimme usein miehiä naisia tiukemmin. Toimimme miesten kohdalla jämäkämmin,” sanoo Nuevo-hankkeen vetäjä Mattias Svensson Västeråsista.

Analysointiin osallistuivat myös Mattiaksen kollegat, mentorit Carl Berglund ja Ann Henriksson.

”Uskon, että suhtaudumme miehiin luonnostaan tiukemmin”, pohtii Carl Berglund. ”Naisia kohtaan olemme usein armollisempia. Miehen on kenties myös helpompaa olla ankara toista miestä kohtaan.”

Ann Henriksson yhtyy näkemykseen ja katsoo naisena suhtautuvansa tiukemmin naisiin. Hän korostaa myös, että tärkeintä eivät olet syyt vaan se, mitä voidaan tehdä sen varmistamiseksi, että kaikilta osallistujilta vaaditaan samaa, sukupuolesta riippumatta. ”Me mentorit kokoonnumme joka aamu jakamaan ajatuksia kuluneen päivän kulusta ja toiveistamme tulevalle päivälle”, Henriksson kertoo oman tiiminsä valitsemasta strategiasta. ”Keskustelemme yleensä myös siitä, kuinka kohtelemme osallistujia. Autamme toisiamme tunnistamaan erilaisia ajattelutapoja ja toimimaan niiden mukaisesti. Näin tasa-arvokysymykset ja valtasuhdekysymykset pysyvät jokaisen mielessä.”

Sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koskeva vaatimus on ollut hankkeen kannalta merkittävä. Näkökulmaa ei todennäköisesti muutoin olisi huomioitu.

”Emme olisi olleet tasa-arvokysymyksistä tässä määrin tietoisia”, Mia sanoo. ”Olisimme kenties miettineet, miten kohtelemme osallistujia, mutta emme näin varhaisessa vaiheessa hanketta tai yhtä selkeästi sukupuolinäkökulmasta. Emme olisi tulleet ajatelleeksi sukupuolijakaumaa ohjausryhmämme ja henkilöstömme osalta. Myös osallistujien rekrytointi olisi kokonaan perustunut toimeentulotukeen.

Meille oli hyväksi, että tasa-arvokysymyksiä oli pakko pohtia alusta asti.”

Lähde: Momentum! 4R-menetelmää kuvataan ESF Jämtin tuottamassa kirjasessa (englanniksi), joka käsittelee sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ESR-projekteissa.

Lisätietoja

Valtava-kehittämisohjelmassa, Suomessa, on kehitetty opas, joka käsittelee muun muassa sukupuolinäkökulman arviointia. Opas on ladattavissa tästä.

Ruotsin virallinen sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koskeva verkkosivusto Includegender.org (englanniksi) tarjoaa avuksi useita työkaluja mm. sukupuolinäkökulmaan perustuvaan budjetointiin.

Saksassa toimiva ESR-toimintaan kohdistuva sukupuolten tasa-arvon tukiorganisaatio Agentur für Gleichstellung im ESF on esimerkki yritysten koulutuksesta. Opas on ladattavissa tästä (saksaksi).

Print this
Created: 2013/01/10   Changed: 2014/11/29