Täytäntöönpano

Man's shopping

Täytäntöönpanoa suunniteltaessa toiminnan suuntaa on tarkasteltava mahdollisten sukupuolivaikutusten kannalta. Myös kohderyhmiä tulisi analysoida sukupuolittain.

Näin varmistetaan, että mahdolliset seuraavan syklin hankkeet eivät pidä yllä sukupuolten välisiä eroja vaan niissä saavutetaan ohjelman tasa-arvotavoitteet. ESR-ohjelman suunnittelussa ja täytäntöönpanossa edetään erilaisten työskentelymenetelmien ja asiakirjojen mukaisesti.

Kaikkiin asiakirjoihin ja menetelmiin on sisällytettävä sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koskevat tavoitteet hankkeiden vetäjille. Kaikkiin hankkeen analyysi-, täytäntöönpano-, seuranta- ja arviointivaiheisiin on sisällytettävä mahdollisesti näkökulman huomioimista edistävät erityistoimet.

Asiakirjat yleiseen tiedotukseen, suuntaviivat ja toimintaohjeet hankkeen vetäjille sekä hankinta‑asiakirjat

Nämä asiakirjat sisältävät hankkeen vetäjille keskeisiä tietoja täytäntöönpanostrategioiden taustasta ja kontekstista, rahoituksen tavoitteista ja aihealueista, toiminta-alueen eri toimien yksityiskohdista, rahoituskelpoisista vetäjistä, taloudellisista vaatimuksista, valintamenetelmistä ja hankkeiden perusteista.

Sukupuolten tasa-arvoa koskevat tavoitteet on selkeästi integroitava asiakirjojen kaikkiin luokkiin ja lukuihin, eikä niitä tule mainita yksinomaan erillisessä tasa-arvoa käsittelevässä osiossa tai kuitata esimerkiksi maininnalla ”sukupuolten tasa-arvon tavoitteet on huomioitava”.

Hankkeen vetäjien täytyy ymmärtää, että sukupuolten tasa-arvon huomioivan ulottuvuuden integrointi hankkeen kaikkiin näkökohtiin on pakollista ja että hankkeelle on kehitettävä sukupuolten tasa-arvoa koskeva täytäntöönpanostrategia. Heiltä edellytetään myös selvitystä siitä, miten ja miksi sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja erityistoimet toteutuvat hankkeessa aina suunnittelusta arviointiin.

Hakulomakkeet

Yleisesti kaikki hakulomakkeen luokat ja kysymykset on muotoiltava siten, että ne auttavat hankkeen vetäjiä huomioimaan sukupuolinäkökulman vastauksissaan.

Eri luokkien selitykset sisältävät vihjeitä ja vaatimuksia, esimerkiksi siitä, ettei sukupuolineutraaleja asioita ole tai että sukupuolten tasa-arvon ja kaksoisstrategian käsittely erillisessä osiossa ei riitä. Sen sijaan sukupuolinnäkökulma on integroitava kaikkiin vastauksiin kaikissa kysymysluokissa.

Yleisimmin käytettyjä luokkia ovat seuraavat:

  1. Hakijan organisaation kuvaus, esimerkiksi näin:
    • sukupuolten tasa-arvoa koskeva toiminta-ajatus osana organisaation yritysidentiteettiä tai yrityskulttuuria
    • sukupuoliin liittyvä osaaminen organisaatiorakenteissa (sukupuolten tasa-arvosta vastaavat henkilöt, ulkopuolinen asiantuntija-apu jne.)
    • miesten ja naisten sijoittuminen organisaatiossa (naiset ja miehet eri tasoilla hierarkiassa, eri luokissa ja tehtävissä, erilainen pätevyys ja työaika)
    • sukupuolten tasa-arvo on integroitu laatujohtamiseen ja organisaation sertifiointiin
    • sukupuolten tasa-arvon huomioiva henkilöstöpolitiikka, esimerkiksi rekrytoinnissa, koulutuksessa ja kehittymisessä sekä osaamisen ja pätevyyden hallinnassa
    • henkilöstöresurssit ja hanketyöryhmän pätevyys.
  1. Tarvittaessa kuvaus ulkopuolisia tukitahoista tai henkilöstön valmiuksien kehittämisestä, jotta ohjelman sukupuolten tasa-arvoa koskevat vaatimukset täyttyvät
  2. Laaditaan sukupuolianalyysi hankkeen kohteena olevasta ongelmasta tai aihepiiristä sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja ja tutkimustuloksia hyödyntäen. Analyysissä kuvataan myös sukupuolten epätasa-arvon syitä ja strategioita, joiden avulla hankkeessa pyritään puuttumaan näihin.
  3. Kuvaus hankkeen kohderyhmistä sukupuolen ja moninaisuuden eri ulottuvuuksien mukaan eriteltyinä
  4. Sukupuolinäkökohdat huomioivat tavoitteet ja indikaattorit: sukupuolten tasa-arvolle määritetyt erityiset tavoitteet ja indikaattorit ja kaikkien aihekohtaisten tavoitteiden/indikaattorien analyysi, jossa huomioidaan sukupuolinäkökohdat
  5. Sukupuolten tasa-arvoa edistävien toimien kuvaus (lähestymistapana sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen ja/tai erityistoimet)
  6. Tarvittavat puitteet, kuten osallistujien rahoitus, rahoitus hankkeen henkilöstön valmiuksien kehittämiseen sukupuolten tasa-arvoon liittyvissä kysymyksissä sekä hankkeen toimien paikka ja ajankohta
  7. Viestintätoimet/tiedon levittäminen – hankkeen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon naisten ja miesten erilaisuus. Näin varmistetaan naisten ja miesten erilaisiin tilanteisiin liittyvän tiedon saatavuus ja tasavertaiset mahdollisuudet hankkeessa.
  8. Seuranta – sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja ja sukupuolinäkökohdat huomioivia talousarviotietoja hyödynnetään hankkeen arvioinnin tavoitteiden näkökulmasta sekä edistymisen mittaamisessa indikaattorien osalta
  9. Arviointi – käytetään sukupuolten tasa-arvon lähestymistapaa hankkeen sisäisessä tai ulkoisessa arvioinnissa. Kuvaus siitä, kuinka sukupuolten tasa-arvon temaattisia ja rakenteellisia näkökohtia arvioidaan hankkeessa (strategia, menetelmät ja välineet), tai sukupuolten tasa-arvonäkökohtien tarkempi määrittely arviointia koskevassa hankinnassa
  10. Taloudelliset resurssit – esimerkiksi talousarvio sukupuolten tasa-arvon toteuttamiselle tai sukupuolten tasa-arvoon liittyvien valmiuksien kehittämiselle
  11. Sukupuolitietoinen lähestymistapa talousarvion laatimiseen – tasa-arvonäkökohdat huomioidaan johdonmukaisesti hankkeen talousarvioiden laatimisessa, seurannassa ja arvioinnissa
  12. Kestävyys – kuvaus keskeisten toimijoiden ja instituutioiden sitoutumisesta hankkeen toimiin. Näin varmistetaan sukupuolten tasa‑arvoon liittyvän ulottuvuuden valtavirtaistuminen hankkeen päätyttyä.

Hyvät käytännöt

Neuvoja hankkeiden vetäjille menetelmissä ja aihekohtaisissa kysymyksissä antaa sukupuolten tasa-arvoa ESR:ssä tukeva organisaatio Agentur für Gleichstellung im ESF ja ruotsalainen tukiorganisaatio ESF Jämt jo ennen ESR-rahoituksen hakemista.

Hankkeen valintaperusteet

Hankkeiden valinta suoritetaan hakulomakkeen kysymyksiin/luokkiin annettujen vastausten perusteella. Sukupuolten tasa-arvonäkökohtiin liittyvät valintaperusteet on esitettävä avoimesti ja selkeästi kaikessa hakuaineistossa. Lomakkeessa on esitettävä selkeästi, että sukupuolinäkökulma on huomioitava kaikissa vastauksissa ja että sukupuolten tasa-arvoon liittyvän ulottuvuuden pois jättäminen on perusteltava.

Hyvät käytännöt: Puolalaisen ESR-ohjelman vähimmäistaso (2007–2013)

(katso kuva alla)

Sukupuolten tasa-arvokysymykset oli sisällytetty puolalaisen ESR-ohjelman (2007–2013) järjestelmään siten, että ohjelman valintamenettelyssä kysyttiin seuraavat kysymykset:

Hankkeen vetäjien on vastattava vähintään kahteen kysymysluokkaan myönteisesti (kyllä). Muussa tapauksessa hankehakemus hylätään.

Merkittävimmät hyödyt:

  • Puolalaisten kehittämä vähimmäistaso pakottaa hakijat ja rahoitustahon pohtimaan sukupuolten tasa-arvon periaatetta koko hankkeen osalta.
  • Vähimmäistasosta ja sukupuolten tasa-arvosta käydään laajempaa keskustelua; aihe esimerkiksi esiintyy tiedotusvälineissä ja kansallisessa politiikassa.
  • Tietoisuutta lisätään sukupuolten tasa-arvon periaatteesta ja yleisestä politiikan suunnittelusta.
  • ESR-rahoitteisten aloitteiden laatu paranee.

POLAND_MINIMUM_STANDARD

Hankkeiden valinta

Ennen arviointia kaikkien sisäisten tai ulkoisten arvioijien on saatava tietoa, koulutusta tai valmennusta sukupuolinäkökulmat huomioivasta hakemusten arvioinnista. Kaikki hakemusluokat ja niitä vastaavat hankekuvaukset on arvioitava sukupuolinäkökulmat huomioiden. Hankkeiden arviointiryhmien tulee koostua nais- ja miesasiantuntijoista, joilla on asiantuntemusta sukupuolten tasa-arvo- ja sukupuolikysymyksistä sekä ESR-osaamista.

Print this
Created: 2013/01/10   Changed: 2014/11/29