Analyysi

money social network concept

Poliittisen syklin analyysissä tunnistetaan toiminta-alueiden keskeiset tasa-arvokysymykset tai sukupuolten väliset erot. Tähän sisältyy sukupuolen mukaan tehty analyysi tai sukupuolivaikutusten arviointi, joissa ei kuvata vain sukupuolten välisiä eroja, epätasa-arvoa ja syrjintää toiminta-alueella (kuten koheesio, kriisi, sosioekonominen tilanne, työmarkkinat ja työttömyys) vaan myös sukupuolten välisen epätasa-arvon syitä sekä niitä määrittäviä tekijöitä ja vaikutuksia. Tässä käytetään yksinomaan sukupuolen mukaan eriteltyjä tietoja.

Sukupuolten välisiä eroja ja syrjintää ei vain tunnisteta, vaan selvitetään niiden taustalla olevat syyt (hyödyntämällä eri toiminta-alojen tutkimuksia). Tämä on edellytyksenä, jotta poliittiselle ohjelmalle voidaan asettaa sukupuolten tasa-arvoa koskevat tavoitteet.

Analyysi ei kata yksinomaan sukupuolinäkökulmaa (talouskasvun, innovaatioiden, sosiaalisen osallisuuden tai työllistymisen osalta). Siinä arvioidaan sukupuolinäkökulmaa myös koheesiopolitiikan rakenteiden ja menettelyjen osalta (talousarviokysymykset, päätöksentekomenettelyt jne.).

Sukupuolinäkökulman huomioivassa sosioekonomisessa analyysissä on

  • sisällytettävä tasa-arvokysymykset keskeiseksi osaksi kaikkia analyysin vaiheita pelkän tasa-arvokysymyksiä käsittelevän luvun sijaan.
  • arvioitava kussakin analyysin osassa politiikkavaikutuksia naisiin ja miehiin heidän moninaisuudessa.
  • arvioitava naisten ja miesten erilaisia taloudellisia olosuhteita ja sosiaalisia todellisuuksia (kuten kriisien vaikutuksia naisiin ja miehiin, vaikutuksia resurssien saatavuuteen, vaikutuksia palkallisen ja palkattoman työn jakautumiseen tai köyhyyden naisvaltaistumista)
  • tarkasteltava, missä määrin EU:n yleiset sukupuolten tasa-arvoa koskevat tavoitteet ovat toteutuneet ja mitkä tekijät hidastavat edistymistä.

Koheesiokertomuksen tulokset sukupuolinäkökulmasta

Koheesiokertomuksessa ei ole johdonmukaisesti integroitu sukupuolten välistä tasa-arvoa tai sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista koskevaa strategiaa kaikkiin analyyttisiin kysymyksiin ja johtopäätöksiin.. Kertomukseen sisältyy kaksi vähäiselle huomiolle jäävää kappaletta sukupuolten tasa-arvosta (s. 189) ja yhdenvertaisista mahdollisuuksista (s. 232), jotka liittyvät suurimmaksi osaksi rakennerahastojen kauteen 2000–2006. Näissä kappaleissa sukupuolten tasa-arvoa käsitellään lähinnä naisten kohonneen työllisyysasteen kannalta.

Aiempaa korkeampi naisten työllisyysaste pitää paikkansa henkilömäärän osalta. Työskentelymallien ja työaikojen syvällisempi tutkimus kuitenkin paljastaa erilaisen kokonaiskuvan naisista unionin alueella: palkattomien työtuntien osuus on laskenut ja epävarmojen työsuhteiden osuus noussut (ks. EP, 2010/2018(INI)).

Koheesiokertomuksessa viitataan naisten ja miesten taloudellista riippumattomuutta koskevaan EU:n tasa-arvotavoitteeseen. Jäsenmaissa käytössä olevien eri sukupuolijärjestelmien vaikutuksia ei kuitenkaan arvioida, vaikka EU:n sukupuolten tasa-arvoa koskevat tavoitteet noudattavat tasa-arvomallia. Kertomuksessa ei viitata Euroopan komission arvioinnin tuloksiin, joiden mukaan sukupuolten tasa-arvon edistäminen koheesiopolitiikassa edellyttää lisätoimia.<0}

Lisätietoja

GenderCoPin asiakirja Consultation on the Fifth Progress Report on Economic and Social Cohesion [pdf]

Lausuntoluonnos naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta kehitysyhteistyövaliokunnalle Euroopan komission viidennestä koheesioraportista ja vuoden 2013 jälkeisen koheesiopolitiikan strategiasta (2011/2035(INI))

Print this
Created: 2013/01/09   Changed: 2014/11/28